Laji: Sinitiainen
Emot: Naaras "Jade" ja koiras "Kide"
1. muna 9.5. - Kuoriutunut 28.5. aikaisin aamulla - Kuollut: kissa napannut 10.6.
2. muna 10.5. - Kuoriutunut 28.5. klo 8.26
3. muna 11.5. - Kuoriutunut 28.5. klo 11.10
4. muna 12.5. - Kuoriutunut 28.5. klo 11.20
5. muna 13.5. - Kuoriutunut 28. tai 29.5. yön aikana
6. muna 14.5. - Kuoriutunut 29.5. klo 9.05
7. muna 15.5. - Kuoriutunut 29.5. klo 15.12
8. muna 16.5. - Kuoriutunut 30.5. klo 9.25
POIKASET LÄHTIVÄT PÖNTÖSTÄ 17.6. vähän puolenpäivän jälkeen.
suora lainaus blogitekstistä 17.6.2011
On yhtä aikaa haikea ja iloinen olo... Ihanaa, että poikaset selvisivät maailmalle, mutta tuntuu silti nyt kovin tyhjältä. Viimeiset pari kuukautta pönttökamera on ollut iso osa elämääni, ja silmänräpäyksessä kaikki on ohi. En ehkä enää näe näitä poikasia, korkeintaan lintulaudalla, ja silloinkaan en todennäköisesti edes tunnista niitä. Muistoksi poikasista jäi kuitenkin 1082 kappaletta videoita ja kuvia koneelle.
Tämän pesimäkauden aikana emot Jade ja Kide saivat kyllä kokea melkein kaikki mahdolliset häiriköt. Ensin kamppailu talitiaisten kanssa, sitten vieras sinitiainen. Kirjosieppo, joka tunkeutui munapesään ja vielä loppuvaiheessa kissa, joka pihisti yhden poikasista. Aluksi pesänrakennuskaan ei lähtenyt kunnolla käyntiin. Silti maailmalle lähti 7 tervettä poikasta.
Itsekin opin paljon. Sinitiaisten pesintäkäyttäytyminen, luonnon laki ja myös elektroniikka tulivat tutuksi pönttökameran myötä. Harmaita hiuksia aiheuttivat koneen kaatuilu ja kiintolevyn täyttyminen. Parannettavaakin on: Ensi vuonna suunnittelin rakentavani kameralle oman kotelon pöntön päälle, jotta lentoaukko näkyisi kamerassa paremmin ja poikasille tulisi enemmän tilaa liikkua.
Mutta niin se aika kuluu, ja niin sen kuuluukin. Olen saanut olla todistamassa seitsemän pienen sinitiaisenalun elämän ensiaskelia aina kuoriutumisesta pesästä lähtöön saakka. Se on kokemus, joka ei ihan heti unohdu.
Nyt on aika nousta siivilleen.
Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen,
se nousta korkealle saa ja näkee kauniin, kauniin maan.
Täällä nurmet, metsät vihannoi, puut vetten pintaan heijastua voi.
Miksi jäisin ikävään, kun lintu siivin lähtee lentämään?
Mä lapsi maanhan olen vain ja täällä tehtäväni sain.
