Hukkunut linnunpoikanen

Olin mökillä. "Mikäs tuolla on?" iskä yllättäen kysyi. Katsoin vedenpinnassa näkyvää olentoa. Aluksi se näytti aivan uivalta piisamilta, joita on paljon rannassamme. Ei -se onkin lintu. Jonkin sorsalinnun poikanen? Ei, ne osaavat uida ja tuo lähinnä räpiköi. Se oli veteen tippunut linnunpoikanen.

Paniikki. Nyt pitäisi toimia äkkiä. Uisinko hakemaan linnun? Revin jo paitaa päältäni, mutta sitten tajusin, että lintu oli ajautumassa matalikolle, jossa ei pystyisi uimaan.. Juoksemista pitkin rantaa. Haavi! Kurkottaisinko linnun laiturilta haavilla? Ei, en ylettynyt, lintu oli liian kaukana. Sitten sen keksin, hakisin linnun veneellä!

Veneen laittamisessa valmiiksi kesti turhauttavan kauan. Lintu ei enää räpistellyt, kun lopulta työnsin veneen vesille ja soudin huimaa vauhtia hakemaan pientä. Nostin sen vedestä haavilla nopeasti. Lintu ei reagoinut.

Vein linnun rantaan ja laitoin sen lämpimille rantakiville lepäämään. Minuutit kuluivat, mutta lintu ei liikahtanutkaan. Lopulta oli vain pakko myöntää, että se oli kuollut...

Hetken päästä kykenin hautaamaan linnun. Se pääsi lepopaikkaan ison kiven juurelle.

Mikä linnun sitten loppujenlopuksi tappoi? Kylmä vesi on tietysti ensimmäinen epäilty -lintu kun paleltuu kovin herkästi, ja lisäksi se saattoi vetää vettä keuhkoihinsa. On kuitenkin mietittävä myös, miksi lintu putosi järveen. Jokin peto saattoi olla napannut linnun, mutta se pääsi karkuun. Tähän viittaisi linnun kaulassa ollut "reikä". Peto oli ehkä vahingoittanut linnun sisäelimiä, se oli ehkä puhkaissut kaulavaltiomon ja lintu oli vuotanut kuiviin. Jos näin on, ei lintu olisi selvinnyt, vaikka olisinkin saanut sen ajoissa kuiville. Veteen putoaminen viittaa myös siihen, ettei lintu osaa lentää, joten kauanko tällainen lintu olisi pärjännyt julman luonnon armoilla?

No, oli miten oli. Pieni on nyt kuitenkin vapaa tuskistaan.

Pönttökameran poistamista

Eilen jo teimme tämän, mutta en ehtinyt päivitellä. Oli kiva nähdä pesä väreissä ja oikeassa koossa! Se näytti uskomattoman pieneltä kamerakuvaan verrattuna. Otin pesän pois pöntöstä, pönttö jääköön talveksi pihaan, joskin jossain vaiheessa varmaankin teen siihen sen erillisen kotelon kameralle.

Kamera oli kuiva ja hyvin säilynyt, mutta kovin pölyinen ja hämähäkinseittejäkin siitä löytyi. Lähti kuitenkin kuivalla talouspaperilla ihan nätisti puhtaaksi, vähän jotain töhnää siihen jäi.

"Pöntössä tällä hetkellä" -laatikosta johtaa linkki nyt erilliselle sivulle, jonne laitoin jotain tekstiä poikasista ja kuvankin.

Äsken kuulin muuten sinitiaisenpoikasen ääntä pihasta. Voisikohan olla...?

Vielä kuva pesästä värillisenä:

Poikaset lähtivät!

Nyt se sitten tapahtui. Tulin juuri keittiöstä katsomaan pönttökameraa, kun tajusin, että pöntössä oli kaamea mellakka päällä. Äkkiä video päälle. Ensimmäisen poikasen lähdön missasin, mutta muista sain videomateriaalia. Kaikki lähtivät siis ihan peräkanaa, paitsi tuo viimeinen, joka jäi vielä hetkeksi keräämään rohkeutta.

On yhtä aikaa haikea ja iloinen olo... Ihanaa, että poikaset selvisivät maailmalle, mutta tuntuu silti nyt kovin tyhjältä. Viimeiset pari kuukautta pönttökamera on ollut iso osa elämääni, ja silmänräpäyksessä kaikki on ohi. En ehkä enää näe näitä poikasia, korkeintaan lintulaudalla, ja silloinkaan en todennäköisesti edes tunnista niitä. Muistoksi poikasista jäi kuitenkin 1082 kappaletta videoita ja kuvia koneelle.

Tämän pesimäkauden aikana emot Jade ja Kide saivat kyllä kokea melkein kaikki mahdolliset häiriköt. Ensin kamppailu talitiaisten kanssa, sitten vieras sinitiainen. Kirjosieppo, joka tunkeutui munapesään ja vielä loppuvaiheessa kissa, joka pihisti yhden poikasista. Aluksi pesänrakennuskaan ei lähtenyt kunnolla käyntiin. Silti maailmalle lähti 7 tervettä poikasta.

Itsekin opin paljon. Sinitiaisten pesintäkäyttäytyminen, luonnon laki ja myös elektroniikka tulivat tutuksi pönttökameran myötä. Harmaita hiuksia aiheuttivat koneen kaatuilu ja kiintolevyn täyttyminen. Parannettavaakin on: Ensi vuonna suunnittelin rakentavani kameralle oman kotelon pöntön päälle, jotta lentoaukko näkyisi kamerassa paremmin ja poikasille tulisi enemmän tilaa liikkua.

Mutta niin se aika kuluu, ja niin sen kuuluukin. Olen saanut olla todistamassa seitsemän pienen sinitiaisenalun elämän ensiaskelia aina kuoriutumisesta pesästä lähtöön saakka. Se on kokemus, joka ei ihan heti unohdu.

Nyt on aika nousta siivilleen.

Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen,
se nousta korkealle saa ja näkee kauniin, kauniin maan.
Täällä nurmet, metsät vihannoi, puut vetten pintaan heijastua voi.
Miksi jäisin ikävään, kun lintu siivin lähtee lentämään?
Mä lapsi maanhan olen vain ja täällä tehtäväni sain.

Poikaset 19-17 päivää

Taivas... kohta ne lähtevät...

Äsken seurasin kiikareilla, kun pieni sinitiaisenpää heilui lentoaukolla vaikka kuinka kauan. Sitten se oikein "syöksähti" eteenpäin, kun emo kiikutti ruokaa ja poikanen otti sen vastaan suoraan lentoaukolta.

Lukemani perusteella poikaset lähtevät pöntöstä "keskimäärin 19 vuorokautta vanhoina". Viikonlopun aikana viimeistään varmaankin joka nokka häipyy.

Editoin taas yhden videon noista sinitiaisnuorukaisista. Ehkä jopa viimeinen editoitu video, missä kaikki ovat "kotona" -kuka tietää. Tuossa videossa näkyy noin puolen välin jälkeen, kun yksi poikasista räpyttelee huimasti siipiään ja lentää sitten pöntön takaseinältä lentoaukolle.

Poikaset 18-16 päivää

Nyt ollaan jo ihan lähtökuopissa... Siivittely on huimaa ja melkein jo ilmaan noustaan. Ensi kertaa ulkopuolelta kurkistaessa näkyi pieni sinitiaisenpää lentoaukolla, kun kiikareilla katsoin. Jokohan huomenna...?

Piti editoida pieni videonpätkä, mutta en sitten kuitenkaan saanut aikaseksi. No, laitetaan korvaukseksi tavallista enemmän kuvia:

Koko porukka -ehkä viimeisiä "ryhmäkuvia"

Isot siivet!

Rohkein tutkii ulkomaailmaa.

Kiiipeilijä

"Mitäs täältä ylhäältä löytyy?"

Kohta lähdetään jo lentoon!

Poikaset 17-15 päivää

Ensimmäistä kertaa näin tuollaista houkuttelua. Videosta saa vähän huonosti selvää, mutta emo siis kutsuu poikasia ja kiertää pöntön ympärillä ruokapala suussaan.

Kyllä halu nousta ilmaan onkin jo kova... Kohta ne lähtevät...

Poikaset 16-14 päivää

Tänään on jälleen ollut rauhallisempi päivä poikasilla, eivät ole kiipeilleet pitkin seiniä kuten eilen. Johtuisikohan säästä?

Emot ovat ainakin raataneet kovasti vesisateessa ja ihan märkiä ovat, kun tulevat poikasia ruokkimaan:

Poikaset 15-13 päivää

Nyt kiipeillään jo pitkin pöntön seiniä!

Säälittää kyllä vieläkin se yksi raasu, joka joutui kissan saaliiksi... Oksien katkaisu on kuitenkin auttanut, kissa on nähty pöntön lähistöllä, mutta se ei ole enää edes koettanut kiivetä puuhun.

Äsken yksi poikanen tuppasi jättimäistä toukkaa kurkustaan alas, pelkäsin jo, että tukehtuu, mutta onneksi sai toukan lopulta nieltyä:

Poikaset 14-12 päivää

Alkavat pyrkiä jo lentoaukolle ja näyttävät hyvin valmiilta! Huomenna ehkä jo ensimmäiset voivat lähteä, kylläpä aika on kulunut nopeasti... Kissaa ei ole enää näkynyt, kun katkaisimme pari oksaa lintulaudan alta, nyt ei enää yllä tonkimaan pönttöä.

KISSA!

Kadonneen poikasen arvoitus taisi ratketa. Maitoparta käväisi äken pöntöllä, mutta ei saanut onneksi saaliikseen mitään.

Vain seitsemän poikasta?!

Vaikka poikaset miten päin laskisi, saan koko ajan summaksi seitsemän. Näyttäisi siis siltä, että yön aikana yksi poikanen on kuollut/tippunut pesästä/lähtenyt maailmalle.

Kuollut? Outoa, että joku poikasista näin yllättäen heittäisi henkensä. Eilen kaikki olivat vielä terveitä ja kerjäsivät ruokaa nokka auki. Jos poikanen on kuollut, se on varmaan kannettu pöntöstä ulos ja viety tarpeeksi kauas pesästä, joten sen löytäminen taitaa olla mahdotonta. Myös jokin pesärosvo saattaa olla käynyt vierailulla, esimerkiksi käpytikka saattaisi saada kurotettua yhden poikasen pois pöntöstä.

Tippunut pesästä? En usko, sillä äsken kävin tarkistamassa pöntön ympäristön. Voi tietysti olla, että se on räpiköinyt hiukan kauemmaskin ja piiloutunut heinikon sekaan.

Lähtenyt maailmalle? Poikaset näyttävät jo varsin valmiilta. Silti kallooni ei oikein mahdu, että olisi vielä lähtenyt, koska en ole nähnyt loppujen lopuksi kovinkaan paljon siivittelyjä. Yksikään poikasista ei ole edes kiivennyt lentoaukolle kurkkimaan maailmaa. Siipisulatkaan eivät ole vielä oikein kunnolla auenneet.

Voihan tietysti olla, että poikanen on vain ensiluokkaisesti onnistunut piiloutumaan kameralta ja putkahtaa esiin jossain vaiheessa päivää. Nämä ovat vain omia pohdiskeluitani, minkään sortin asiantuntija en ole.

Seitsemän minä näen...

Poikaset 12-10 päivää

Tänään on ollut hieman rauhallisempi päivä, vaikka vilskettä pöntössä on silti riittänyt. Paljon enemmän siivittelyä ja sukimista, äänivalikoimakin tuntuu laajenevan. Näyttävät jo todella valmiilta, mutta niiden pitäisi lähteä pöntöstä aikaisintaan sunnuntaina 12.6.

Sitten tuttuun tapaan video ja pari kuvaa:

"Katsokaa, miten iso siipi minulla jo on!"

Koko lauma, kaikki näkyvät varsin selvästi.

Poikaset 11-9 päivää

Tuntuu, että poikaset eivät ole hetkeäkään paikallaan. Siinä, missä ne vastakuoriutuneina vain söivät ja nukkuivat, nyt ne ovat koko ajan liikkeessä, tutkivat pönttöä ja kerjäävät ruokaa.

Kaikki ovat yhä elossa ja pöntössä on melko ahdasta. Kuvan alla olevasta videosta kuulee myös, että äänikin on jälleen koventunut...

Poikaset 10-8 päivää

Tämä päivä on ollut todella huiman kehityksen aikaa! Poikaset ovat päivän aikana kömpineet ulos tutusta hautomakuopasta tutkimaan pönttöä -ja nyt ne ovat levittäytyneet koko pöntön alueelle! Ensimmäiset siipienvahvistukset on havaittu, silmät ovat jo melkein kaikilla auki ja sukimistakin harjoitellaan kovasti. Poikaset alkavat näyttää jo linnuilta!

Ilokseni huomasin myös, että kaikki kahdeksan ovat sittenkin hengissä! Alla olevassa kuvassa koko lauma näkyy melko hyvin, punaisilla nuolilla koetin vielä kuvaa selventää.

Vielä pari kuvaa tämän päivän tapahtumista:

Kaksi rohkeinta tutkivat jo ulkomaailmaa:

Siipien esittelyä:

Poikaset 9-7 päivää

Piti tehdä vähän pidempikin päivitys, mutta ilta vierähtikin sitten nopeasti, sillä editoin vähän pidempää videota youtubeen.

Poikasten lukumäärä mietityttää yhä... Onko niitä vain seitsemän? En ole ehtinyt nyt paljoa seurailla, eilen vain vilkaisin ja tänäänkin pääsin seurailemaan vasta illalla. Alla oleva video kertonee kaiken olennaisen, joten en tässä enempiä jaarittele...

Poikaset 8-6 päivää

Vaikkakaan en ole varma, onko nuorimmainen yhä hengissä... Seitsemän päätä näkyy selvästi.

Silmät ovat auenneet jo ainakin vanhimmalla ja kasvu on yhä huimaa.

Ehdin tänään vain vilkaisemaan pönttöön ja ottamaan videon ja pari kuvaa. Tuon videon laitoin kuitenkin nyt youtubeen.

Poikaset 7-5 päivää

Vanhimmat ovat jo viikon ikäisiä! Kasvu on ollut todella huimaa ja hautomakuoppa alkaa käydä ahtaaksi.

Hiukan minua huolestuttaa poikasten määrä. Olen koko ajan näkevinäni vain seitsemän poikasta, mutta päitä on melko hankala laskea, kun koko ajan liikkuvat. Jos joku on kuollut, on emo todennäköisesti kantanut sen ulos vaivihkaa. No, sitten viimeistään näkee, kun alkavat lähestyä jo ikää, jolloin lentävät pesästä.

Sain yhden kuvan, missä siiven sulkatupet näkyvät hyvin yhdellä poikasella.

Poikaset 6-4 päivää

Poikaset ovat taas kasvaneet. Sulkatupet siivissä näkyvät jo selvästi vanhimmilla, kaikilla on mustaa väriä selässä ja siivissä ja kokoakin löytyy jo. Vanhimpien poikasten silmätkin alkavat ehkä jo aueta, ja ruokahalu ainakin on kaikilla pohjaton!

Sain nauhalle äsken hauskan tilanteen, kun Jade koetti saada poikaset mahtumaan alleen. Editoin siitä pienen videonpätkän youtubeenkin:

Poikaset 5-3 päivää

Laitetaanpa jälleen kuulumisia. Ruokahalu yltyy koko ajan ja meno muuttuu vauhdikkaammaksi, koko ajan on jotain säpinää pöntössä. Äänikin kovenee, sen kuulee jo selvästi kuunnellessaan videoita täydellä äänenvoimakkuudella.

Olen näkevinäni vanhimmilla jo joitain sulkatuppiakin siivissä, mutta en tiedä, näenkö ihan väärin, kuva kun on mustavalkoinen ja hieman epäselväkin.

Tässä nyt yksi kuva, tuo "vaalea" poikanen on varmaankin nuorimmainen, muut ovat jo aika "tummia".

Jälleen video...

Teki mieli vielä editoida "yksi pikku video", jonka nyt laitoin youtubeen. Näiden touhuja on kyllä ihana katsella!

Poikaset 4-2 päivää

Vanhimmat poikaset ovat jo nelipäiväisiä, nuorin vasta kaksi päivää vanha. Ikäero tuntuu pieneltä, mutta on hyvin selvästi nähtävissä.

Jo eilenillalla huomasin, että vanhimpien poikasten selkään on tullut "raita", joka näkyi tänä aamuna yhä selvemmin, ja tänä aamuna totesin myös, että tuota "mustaa" oli myös siivissä. Ensimmäiset sulkatupet alkavat siis kohta jo pyrkiä pintaan!

Ensimmäisessä kuvassa näkyy varsin selkeästi yhden poikasen selkä ja tarkemmin katsottuna voi erottaa myös siivessä olevan mustan alueen, toisessa kuvassa kaksi vanhinta poikasta "kasan" päällä.